Syy tämän blogin syntymiseen on opiskelussani. Viime viikonloppuna, erittäin kauniina sunnuntaipäivänä istuin luokassa, kun saimme tehtäväksemme suunnitella jonkin sähköisen sivuston internettiin. Suunnitelmaa ei ollut pakko toteuttaa kuin ruutupaperilla, mutta koska aiheena oli mediataitojen perusteet ajattelin, että oppiminen toteutuu realistisemmin, mikäli luon aivan oikean sivuston. Joten tässä sitä nyt ollaan, kirjoittamassa ensimmäistä blogiani. 

En osaa sanoa, jatkuuko blogi-innostukseni kauan. Voi olla mahdollista, että tämän blogin elämänkaari on juuri sen pituinen, että saan merkinnän opintokirjaani suoritetusta tehtävästä, mutta koskaan ei voi tietää etukäteen, kuinka käy. Elämässä olen oppinut sen, että mikään muu ei ole niin varmaa kuin epävarma. Haluan kuitenkin risteillä ennakkoluulottomasti elämän valtamerellä. Kokeilla erilaisia asioita, opetella uutta, voittaa pelkojani ja haastaa itseni uudelleen ja uudelleen. Minua ajaa eteenpäin loppumaton tiedonjano ja sitkeys. Toisaalta myös kunnioitus elämää, luontoa ja kanssakulkioita kohtaan inspiroi minua jatkamaan polkuani päivästä toiseen. Yksinkertaiset asiat tekevät arjestani elämisen arvoisen. Joskus päivän voi pelastaa vaikkapa kotiin innokkaasti väsyneen matkaajan toivottava koira. Olen siinä onnekkaassa asemassa, että minulle käy usein niin. Arvostetaan ystävällisiä eleitä, tulevat ne sitten eläin- tai ihmisystäviltämme ja jaetaan niitä eteenpäin.